Tuunausta ja keskeneräisyyttä

Monta juttua alullaan enkä tiedä mihin nyt keskittyisi. Kaikki omalla tavallaan mukavia töitä, mutta mikään niistä ei ole sellainen maailman helpoin. Kaikki vaativat multa keskittymistä ja rauhallisen hetken ja nyt tuntuu, ettei sellaista ole. Kaksi töistäni on kirjoneuletta, mikä on minulle uutta. Olen tehnyt aivan yksinkertaisia kuvioita joskus kahdella värillä, mutta nyt päätin kokeilla jotain monimutkaisempaakin eli monen värin kirjoneuletta mekon helmaan. Joo, reuna on valmis, mutta kuka aloittaisi sen kirjoneuleen? Kurssityönä taas on kahden värin kirjoneulelapaset, mutta kuvio on mitä monimutkaisin. Toisesta lapasesta on varsi tehty ja kirjoneule aluillaan. Kolmas keskeneräisyys on myös kurssityö, afrikkalaiset kukat, joista tulee joku tarkemmin määrittelemätön vaate, kunhan saan niitä tehtyä enemmän. Niiden juju on kyllä jo selvillä, mutta vasemman keskisormen jännetuppitulehdus ei kestä paljoa virkkaamista. Tämä siis on tauolla hetkisen.

No mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Tietenkin aloittaa jotain uutta :) Pikkumiehen pipo tarvitsi uusia nauhoja. Alkuperäisissä oli valmistusvirhe ja toiseen tuli pieniä reikiä säännöllisin välein jo parin käytön jälkeen. En kuitenkaan voinut vaihtaa pipoa uuteen, koska samanlaista ei enää ollut, joten otin hyvityksen ja päätin pitää pipon. Nyt sitten pipokauden taas alkaessa tein Nalle-langasta i-cordilla uudet nauhat pipoon. Olen tehnyt samasta langasta pojalleni myös lapaset eli sopivat nyt sitten settiin. Tosin tummansininen lanka olisi kyllä tuossa ollut kaikkein kaunein, mutta sitä ei sattunut olemaan lankavarastossani. Sinikirjava saa kelvata. Homma oli nopeasti valmis ja pää tyhjätty. Seuraavaksi sitten käyn taas kirjoneulelapasen kimppuun :)

Muuten, ei siitä kovin kauan ole, kun sanoin, että en osaa pitää montaa keskeneräistä hommaa, vaan pyrin tekemään kaiken aina loppuun. No se ei nyt enää taidakaan pitää paikkaansa...